lauantai 28. kesäkuuta 2014

Keskenkasvuiset

Vähän on ollut pellon asukeilla kylmä viime aikoina. Onneks on ollut kasvuharso osittain peittona, olishan sellasen voinut jaksaessaan hankkia toisenkin, koko pellon kattavaksi. Mutta onneks perunat on selvinneet ihan hyvin ilkosillaankin ja sipulit kai myös, vaikka kasvuvauhti ei huimaavaa olekaan.

Mun työmaa.

Perunat. Esikoinen auttoi hetken kitkemisessä,
mutta heitti pian hanskat puskaan.

Sipulit.

Harson alla ovat pelastautuneet nauriit, niiden kasvu yllätti mut. Alkukesästä nimittäin taas hyppivä hirviö alkoi syödä nauriiden lehtiä, mutta sain ne jälleen eliminoitua nokkosvedellä ja nyt lehdet rehottaa hienoina. Myös punajuuri sinnittelee harson alla, mutta kasvaa hiiiiitaasti.

Nauriit.

Eka setti papuja typistyi kahteen selvinneeseen yksilöön. Istutin uudet herneiden kera ja niistä näkyy päät ja uskon, että lämmön koittaessa ne sieltä pongahtaa vimmalla ylös.

Kolme maissia on elossa. Neljästä avomaankurkun taimesta vain yksi. Taisivat saada auringonpistoksen, kun ulkoilutin niitä melko vähän ennen pellolle istuttamista.

Maissi.

Kasvihuoneessa kaikki on tosi pientä, mutta muuten ok, ainakin, jos ajatellaan, että kesä on vasta alkamassa. Pinaatti on itsestäänkylväytynyt viime kesän taimista. Siitä ollaan jo kerätty satoa. Uudenseelannin pinaattia ei voi muuta kuin suositella.

Tomaatteja.

Tässä rehottaa taimena ostettu tomaatti.

Uudenseelannin pinaattia.

Ja tänään kaikki nauttivat lämmöstä ja auringosta!






tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kesällä kuuluu telttailla


Aamu valkenee kauniina ja yöllä on pärjännyt hyvin paksussa makuupussissa...
Joo-o, ainakin tässä sadussa. Tosielämässä teltta olis litimärkä ja Sylvannia-perhe vilustunut.




Oli varsinaista aivojumppaa tuo teltan kyhääminen, vaikka toisin luulin. Epäonnistuin kupoliteltan virittelyssä aivan täysin ja lannistuin hetkeksi. Ei edes naurattanut, vaan nolona piilottelin tekelettäni ja keksin selittelyjä. Lapset lohduttivat, että "ei se mitään äiti". Luulivat, että luovutan.
  Mutta jatkoin kappaleen pyörittelyä ja lupasin lapsille, että aamulla on teltta valmis. Ja oli. Aivan riittävän hienona. Ei haittaa, vaikka on vähän ylimääräisiä saumoja ja kaikkea käsinkursittua. Tästä tuli nimittäin täsmällisen tarkkaan neljälle makuupussille sopiva. Se kupoliteltta olis muutenkin ollut ihan huono.
Päätykolmioissa, harjalla ja takareunassa on grillitikut, joilla teltta pysyy kuosissaan.

Kyllä ne telttailukelit vielä koittaa!






perjantai 20. kesäkuuta 2014

Sen seitsemää sorttia


 Vanhoi kunnon niittykukkii, ihan parhaita!




Ja perennoja seassa. Vaikka en mä tosta akileijasta tiedä, mihin kastiin kuuluu....

Väritys on suomalaiseen juhlaan sopiva (vaikka vähän liilaan vivahtaakin).









 Sääkin on kaikista pelotteluista huolimatta mitä nautittavin!



torstai 19. kesäkuuta 2014

Juhlavaa juhannusta!

Koska juhannusruusut kukkivat tänä kesänä aikaisin, niin ikuistin niitä juhannusta varten. Eli näiden kaunokaisten myötä mahtavaa keskikesän juhlaa!








tiistai 17. kesäkuuta 2014

Sisähommissa ja puussa

Hrrrr, hytinää ja vilua.
Onneksi puuhaa riittää myös keskikesäisen talven koittaessa, mutta kun kolme naisihmistä saa inspiraation, niin se näyttää sitten tältä:


Tästä sotkusta syntyi kuitenkin ihan kivasti kortteja sekä Maja-kirjan innoittamana liaanit pihatammeen.



Kiikkerälle astinlaudalle hyppääminen
ei ollutkaan ihan helppo tehtävä aluksi.

Mut pian ne apinat oppii.

Hups. Ja röhönaurut päälle.

Varastosta löytyi kestävää venenarua. Lapset letittivät sitä lisäten välillä kangastilkuista leikattuja lehtiä. Lopuksi raakalautaan suhrattiin akkuporakoneella ja liian pienellä terällä reikä ja sit vaan läpi ja solmu pohjaan. Toisesta liaanista tulee ehkä vaan lenksu sitten, kun talouteemme palaa riittävän pitkä ihminen sitä kiinnittämään.

Lämmin tuli nauraessa!


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Hyvää yötä, toivottavat Sylvaniat

Sylvaniat lomailevat vielä kotimaisemissa, mutta ottavat kuitenkin kesästä kaiken irti. Kesäkuumalla on esimerkiksi kiva nukkua taivasalla. Mutta Suomen kesässä lämmikettä tarvitaan (tällä hetkellä niin öisin kuin päivisinkin). Makuupussit on oikein kotoisat ja kätevät. Aikuisille omat ja lapsille omat.










Näitä oli tosi hauska näpertää. Ja ihan parasta oli nähdä yllätyksestä ilahtuneet ilmeet lasten kasvoilla :)



torstai 12. kesäkuuta 2014

Viime kesän Asteri

Tämän maton aloittamisen vuosipäivää vieteltiin juuri. Ei kovin juhlittava asia... En tiedä, miten siinä niin kävi, aika vaan meni. Ehkä ei ollut kauheeta tsemppiä tehdä tätä, koska yhtäkkiä huomasin, ettei meillä oikein ole tälle paikkaa. Vaan eipä tuollaista voi keskenkään jättää, joten sopivan kesälomahetken tultua otin koukusta kiinni ja virkkasin sinnikkäästi puuttuvat neljä kierrosta. Sen jälkeen kiertelin pitkin taloa heitellen mattoa paikasta toiseen ja todeten, että eeeeei sovi. Viimeisenä paikkana makuuhuone, jonne matto sitten jokseenkin sopien jäi.



Malli on siis varmaan kaikille tuttu Kauhavan Kangas-Aitan Asteri. Ontelokuteesta ja koukulla 7 tämän halkaisijaksi tuli 124 cm.Onhan se nätti kyllä. Ja vaikka 7 mm koukulla tämän virkkaaminen oli melko (/tosi) raskasta, niin tekisin silti sillä uudelleen, koska on mukavan jämäkkä eikä lerppa.



maanantai 9. kesäkuuta 2014

Hyvän mielen tilkkupehmusteet

Olen hurjan kauan halunnut tehdä tilkkutyön. "Sitten, kun on reilusti aikaa", olen ajatellut. Kas kun heti meinasin aloittaa suuresta päiväpeitosta, mutta tätä ihastellessani hokasin, että pienempikin riittää. Ja kun Maja-kirjasta tuli eteen söpöt tilkkuiset istuintyynyt, oli mun suunnitelma valmis.

Tilkut leikkasin mun hienoilla välineillä, se sujuikin ihan sutjakkaasti. Toi alusta on jokin ihmeellinen itsestäänkorjaantuva eli viiltojen jäljet haihtuvat yhtäkkiä taivaantuuliin, magic.

Ilmaista mainontaa tietylle tuotemerkille....

Ompelemisen tein taas ihan normaalisti, vaikka hetken harkitsin jättää saumavarat ulkopuolelle, kuten Majassa. Mutta ei musta vielä ole siihen.

Hämmästyttävän hyvin osui saumat kohdilleen, vaikkei täydellisesti sentään kuitenkaan. Ja vähän liian isoksi mitoitin tilkut, joten lopulta jouduin leikkaamaan reunoilta jonkin verran pois.
Alapuolelle ompelin college-kangasta ja väliin tuli levyvanua. Lopuksi sitten tikkaukset kahdesta kohtaa läpi. Ihanat tuli, tykkään kovasti!



Toinen on sommiteltu ja toinen ommeltu siinä järjestyksessä, mitä pakasta sattui tulemaan. Arvaatte varmaan kumpi on kumpi.


 Ja koska näitä ei raaski koko ajan pitää ulkona, sopivat ne loistavasti värittämään myös verannaa.


Nyt malttaa taas jatkaa peltohommia, kun sain tämän mielestä kutkuttelemasta. (Jollen sitten innostu vielä tekemään kahteen tuoliin samantyyppisiä...)



lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kas kuusen latvassa...

Lainasin kirjastosta Mari Savion & Kati Rapian Maja-kirjan ihan vaan kokemuksen ja sivistyksen vuoksi, Saviohan on paikallinen läänintaiteilijamme. Vaikka en kokenutkaan olevani kohderyhmää, niin jo alkuteksteistä tuli hyvä ja rento fiilis ja kirja alkoi tosiaan kiinnostaa. Onneksi istuuduin sen kanssa sohvalle illan rauhallisina tunteina, pääsin ihan itsekseni pienelle seikkailulle.

Kirjan graafinen toteutus ja kirjoitus on jotenkin niin maanläheistä, puhuttelevaa ja hauskaa. Kirjan alkupuolella olin kyllä vielä ohjeista hieman ihmeissäni, että voiko tolleen kankaan reunat jättää viimeistelemättä ja tehdä tosta noin vaan ilman kaavoja. Kunnes sitten tajusin, että nyt ei olekaan kyse käsitöiden tekemisestä ja täydellisestä lopputuotteesta, vaan hauskanpidosta! Tuli kauhea tarve rikkoa harmonisen ja toisiinsa sointuvan sisustuksen tavoittelu ja tehdä jotain tosi tyhmää ja räikeetä. Nappasin tylsiintymisen vuoksi käytöstä poistetun tyynyliinan ja vapaasti vasurilla piirtäen muokkasin siitä kuusen(tyyppisen).



Hassu se on, mutta nyt on hassuttelun ja sekoilun tarve :) Ja sen verran kuitenkin vielä olin jäykkis, että tein saumat ihan normaalisti nurjalta puolelta enkä yhtä reteesti, kun Savio&Rapia; siksakilla vaan oikealta puolelta ja saumavarat näkyviin.


Vaikka sitä vanhaksi tuleekin, niin ei sen joka asiassa tarvi näkyä. Lapsellisia kesäpäiviä kaikille!

(Tässäpä vielä aiheeseen liittyvä artikkeli, joka on mun mielestä aivan täsmällisen täynnä asiaa. http://olotila.yle.fi/koti/asuminen/minun-kotini/mari-saviolle-koti-elamaa-ei-esittelya-varten)

torstai 5. kesäkuuta 2014

Suloisiin paljaisiin varpaisiin

Viime kesän mallia vähän pienentäen tein supersöpöihin 9 kk ikäisiin jalkoihin hopeiset paljasjalkasandaalit.




maanantai 2. kesäkuuta 2014

Pieniä kevätlahjoja

Me ollaan kai vähän outoja lintuja näiden lahjojen kanssa. Tälläkin kertaa mennään aika ihmeellisellä meiningillä, nimittäin opettajat saavat kepin. Mutta on siinä sentään koristeita. Luokan seinälle varmaan sopii tällainen mobile. (Saivat kyllä lisäksi ostettuakin tavaraa.) Ja toisaalta tämä omituinen lahja sopii kyllä siihen, että tyttäreni sai stipendin juurikin kädentaidoista :)



Iltiksen tädeille tehtiin avaimenperät.


Kuviot on tehty samasta massasta, minkä olen aiemminkin maininnut eli ihanasta Sculpeyn Ultra Lightista.

Se on nyt siis K-E-S-Ä-L-O-M-A !

Hassu riisimakkara kolotuksiin

Kaupan kauratyynyt ovat mun mielestä joskus vähän liian lyhyitä. Ne lämmittää lähinnä vaan niskaa. Jos haluaa lämpöä lapaluiden kohdalle, niin se on jo vaikeampaa. Ja tämän ompeluhommani ideana oli myös se, että tyynyn voisi kietaista vaikka ristiselän kohdalle tai reiden ympäri. Mistä nyt ikinä sattuu kolottamaan. Mutta aika hassu tästä kyllä tuli. Ja painava, 2 kg riisiä upposi tähän. Onneksi siis en tehnyt yhtään leveämpää.