keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Oli äitienpäiväkin


Äitienpäivästä näin jälkijunassa...

Mummille ja mummolle tehtiin lahjaksi avainkorut.



Mummi tykkää perhosista.

Ja mummo kissoista, tosin kissa ei nyt tässä ole kameraa kohti.

Ja mun äitienpäiväaamun ihana hetki.

Lahjaksi sain hienon ja kestävän metallisydän avaimenperän,
jossa lukee äiti
ja (toivomani) upean kangaspussukan.

Valkovuokot, kakut, kortit, lahjat, laulut, pusut...Voisin ottaa tänä sunnuntaina uudestaan...


Kesähommia

Sunnuntaina oli koko ihana rauhallinen päivä aikaa tehdä kesähommia. 
Jo viikko pari aiemmin olivat daaliat päässeet peltoon ja nyt rysäytettiin kerralla tomaatit poislukien kaikki muut.


Peltoon upotettiin perunaa, puna- ja keltasipulia, erilaisia papuja, hernettä, maissia, kesäkurpitsaa ja kurkkua. Tällä kertaa en esikasvattanut kurkkua, koska joka kerta taimet on ulos istuttamisen jälkeen kiukustuneet ja sitten niitä luiruja on pitänyt jotenkin yrittää saada innostumaan kesästä.  Toivotaan, että ehtii noinkin.


Pellosta puolet jää vielä tänä kesänä lepäämään ja sitä käännellään ahkerasti, että saatais rikkaruohot vähemmälle. Raja-aitana on daaliaistutukset, joten loppukesästä tyhjä pelto jää edes vähän daalioiden taakse piiloon.

Salaattia, tilliä ja pinaattia laitoin ulkolaatikoihin myöskin jo tovi sitten, joten salaatissa on jo hyvät alut, samoin tillissä. Basilika kasvaa keittiön ikkunalaudalla aivan ihmeellistä vauhtia. En ole kyllä koskaan nähnyt näin isoja basilikan lehtiä. 


Kukkapenkki on myös huollettu ja päivitetty talven pienten tuhojen jälkeen. Tästä kuvasta poiketen pioneista ensimmäiset ovat jo kukassaan!


Mansikoille laittelin vähän kangasta ja ruohokatetta ympärille, niin on tämäkin siistimpi. Kovasti joutuu noiden rikkaruohon kanssa taistelemaan kyllä, mutta kaikessa ärsyttävyydessään keräävä ruohonleikkuri on kyllä tähän käyttöön tosi kätevä.


Herkullista vihreää havittelevat myös kesästä intoilevat pupuset. Aina on kerjuu päällä, kun aitauksen ohi kävelee.

Hyvin on taas kerjätty.

Verneri ihmettelee, kun laatikko on vaihtanut paikkaa.

Ja mun kyhäämät "portaat" - joiden on siis tarkoitus olla reitti ulkomaailmaan -
vähän vielä jännittävät Verneriä.

Uteliaan touhotuksen jälkeen seuraa nopeasti kellahdus.

Ja rapsuttelujen jälkeen nukahdus.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Taas uutta alkua


Niin vaan kävi tänäkin vuonna, että taimet ähkivät liian pienessä tilassa liian pitkään. Toivottavasti ei tyssännyt mitenkään kasvua. 

Tomskuja.


Tänään siis tomaatit pääsivät muhkeampaan petiin. Myös pari tuoksuhernettä ja rosmariinin alkua koulin isompaan asumukseen. 


Tuoksuhernepadassa sattui luikertelemaan kastemato ja sehän sopii vallan mainiosti isoon pataan maanmuokkaajaksi.


Yrttejä kokeilen nyt kasvattaa vanhassa akvaariossa. Taas on yksi asia vähemmän ullakolla ja saattais jopa toimia tällaisessa tarkoituksessa. Ainakin kaupan salaatinjämät ovat kasvattaneet tasaiseen tahtiin muutamia lehtiä pupujen iloksi.


Piipertämisestä seuraava askel olisi otettava pidemmälle pihalle isompiin hommiin ja mikäs on pihalla ollessa tällaisellä säällä!




Munkkikokeilua

Just silloin, kun munkit kiehuu tulikuumassa rasvassa ekaa kertaa tässä taloudessa, niin en löydä kunnon kameraa mistään. Kännykällä oli ikuistettava tämä hetki.

Hauskaa!

Nämä ei ollut ihan perusmunkkeja, vaan gluteenittomien munkkien ohjeella (täältä) ja tuonkin modasin vielä niin, että käytin kauramaitoa ja kookossokeria.

Ulkonäöllisesti eivät vakuuta, makukin oli vähän niin ja näin. Tuoreeltaan tosin ihan kelpo kamaa, mutta ei niiiin syötäviä, että tekisin uudelleen. Plussaa siitä, että vatsa ei näyttänyt parin tällaisen jälkeen vappupallolta.


 Ensi vappuun jää siis paremman ohjeen etsiminen (kenties sainkin tänään jo sellaisen vapputorilla) ja sen pohtiminen, miten näistä saa pyöreitä...