Masentava sadonkorjuu

Tajusin tänään, että mun nauriit alkavat olla jo isoja ja sadonkorjuuta vailla. Ajattelin nostella niitä pikkuhiljaa ja pilkkoa pakastimeen. Erilaiset käyttötarkoitukset vilisivät tyytyväisessä mielessäni, kun katselin pitkää naurisriviäni. Pian kuitenkin silmissä vilisi ihan muuta, nimittäin jotain ällötysmatoja ja ötököitä, jotka olivat mun muhkeiden nauriiden kimpussa, kääk! Kaikki nauriit olivat niiden haavoittamia.

Kun multa oli pesty pois, tilanne näytti vielä kurjemmalle. 

Mutta ajattelin, että olisivat vain pintahaavoja ja silppusin sinnikkästi muutamia syötyjä yksilöitä. Riivatun matoset olivat kuitenkin kulkeneet ihan siellä täällä ja vain harvasta sain jotain pientä talteen. Suurinta osaa en jaksanut edes pilkkoa, heitin sellaisenaan menemään ja olin surullinen.

10 kiloa naurista typistyi muutamaan kouralliseen :(

No, sipulit ovat hyviä ja ensimmäinen avomaankurkku maistui tänään herkulliselle. Jotain sentään tähän murheen alhoon...