Kivoja kukkamalleja oon löytänyt.
Näistä suurin osa on menossa keskeneräisiin ompeluksiin.
Viisilehtiset kasaantuvat täällä jo nähdyksi rannekoruksi,
niitä on kuvan ottamisen jälkeen syntynyt reilusti lisää.
Nämä tutut läpsykäiset menivät lahjaksi.
Niin ja sitten piti sanomani: Vähän aikaa sittenhän tilanne oli sellanen, että mulla oli yksi työ, minkä ajattelin tehdä sutjakkaasti valmiiksi ja siinä sivussa välillä vähän muuta. No, nyt mulla on enemmänkin sitä vähän muuta ja siinä sivussa se yksi isompi työ. Ohje on tosi helppo, mutta hirveesti on punomista. Ei olis kuvasta uskonut, että se on niin hidasta. Mutta vähän päivässä, paljon viikossa, kertoo äiti aina mummonkin sanoneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti