sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Pitsikulho


Virkkasin taannoin ystävälleni mökkituliaiseksi pitsikorin, johon sai nätisti lastattua karkit ja muut viemiset. Ja tietenkin tyylilleni uskollisena puhaltelin vielä lähtöaamuna tätä hiustenkuivaajalla kuivaksi.






Pitsiliinan virkkasin tämän ohjeen mukaan ja sehän oli oikeen mukavaa ja helppoa hommaa. Kovetukset kulhon ympärille sokerilla ja kyl hyvä tuli. Ehkä haluun itsellekin tällasen...


Vähän pitsiä laittelin myös tämän keittiöpyyhkeen reunaan kaunistukseksi Iinun ohjetta mukaillen.



Tämä väripläjäys sen sijaan kävi juuri 700 kilsan ajelulla ja tuli kotiin lähes samassa kuosissa, kuin lähtiessä. Järvimaiseman tuijottelu veti enemmän puoleensa ja iltaisin raikas peti.


Mukavalta reissulta viimeiseksi kuvaksi jäi uintireissun iltatunnelma, jonka fiiliksen soisin olevan läsnä myös arjen alkaessa. Tyyntä ja rauhaa siis arjen aloitukseen kaikille sen koittaessa!









lauantai 11. heinäkuuta 2015

Slow Living by puput


Menin tänään päiväkahviaikaan pupuaitaukseen virkkailemaan lisää mansikoita ja pääasiassa siis pitämään seuraa pupuille. Hiljasta oli. Tyypit ei yhtään tullut tutkimaan mun ihania lankoja saati tuoksuttelemaan herkullista kahvia.



Joku tuli, mut ei jaksa nousta kattomaan.

Pakko vähän kurkata.

Ai toi vaan, jatketaan unia, mua kallistuttaa jo.

Kroooh.

 Virkkasin yhden mansikan ja poistuin paikalta...päiväunille. 
Vähemmästäkin alkaa väsyttää.
<3

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Hyvä paha sade

Piha, perhe, puput ja pelto on nyt valmisteltu vastaanottamaan reilu annos (kesä)sadetta.

Kasvimaan osalta olen onnellinen sateesta. Sinne ei hevin tule kannettua vettä, jollei nääntymistä ole selvästi nähtävissä. Lämpöjen jälkeen kasvimaa varmasti jo kaipaa vettä ja toivon, että se saa kasvun ihan hurjaan vauhtiin. Kaikki on kuitenkin sentään hengissä, osa vähän paremmin ja osa.....vähän kyl nolottaa.

Salaatit, pinaatit ja tilli kasvavat kivasti. Kyllä niistä syömistä saadaan. Samoin sipulit ja perunat. Pari kesäkurpitsaakin jaksaa oikein hyvin.

 
 Papuja tulee toistakymmentä taimea ja ihan vahvoilta näyttävät.

Avomaankurkut on raasuja, ne sittenkin stressaantui, vaikka totutin ulkoilmaan ennen istutusta. 
Mutta kaikki kolme taimea selvisivät onneks ja kukkivat parhaillaan.

Nää on noloimmat :( Mutta nyt tiedän, että mulla on ollut liian pienet ruukut koulimisen jälkeen. Kasvu jumitti. Toivon pitkää kesää, että näistä ehtis tulla satoa. Edes muutama jokaisesta x 11 taimea, niin kyllä se olis jotain sekin.

Tomaatteja "kasvaa" myös laatikoissa seinää vasten, kavereinaan salaattia ja yrttejä.

Poimin tänään myös itselleni valkoapilaa sekä pupuille kaikennäköisiä herkkuja luonnosta talven varalle. Niitä alkaa olla jo puuvarasto pullollaan ja pakko on ollakin, koska nämä syövät ja nakertavat jatkuvasti. Ja tietysti ihana on sitten talvella ilahduttaa pupusia monipuolisella syömisellä.

Senni iltapalalla.
Ja Verneri samoin.

Kukkapenkin kaunottarien vuoksi harmittaa kovan tuulen ja sateen yhdistelmä. Mahtaakohan huomisen jälkeen näistä olla jäljellä muuta kuin nämä blogikuvat...

Valkoinen Clematis.
Ja vierustoverinsa.
 


Pinkki päivänkakkara on kyllä sykähdyttävä väriläiskä.
 

Kukkapenkistä noukin tänään myös kourallisen herkullisia metsämansikoita. Vähän isompia mansikoita syntyy virkkuukoukulla:


Mansikoiden ohje täältä.

Huomenna sitten istun pelargonien kanssa verannalla turvassa sateelta ja virkkailen lisää mansikoita.




Mukavaa sadepäivää!