Pihan tapahtumia

Ulkona tapahtuu tähän vuoden aikaan paljon enemmän kuin sisällä. (Tosin sisälläkin ollaan sisusteltu ja siivottu nurkkia aikalailla.)

Pelto on kylvetty:

Laitettiin ihan perusjuttuja, sipulit, perunat, herneet, yrtit jne. Sisällä odottelee vielä avomaankurkun ja -tomaatin taimet. Milloinkohan niitä uskaltais istuttaa, kun ei tuo lämpö juurikaan vielä helli...
Tänä vuonna meidän pelto onkin eri paikassa. Vanha kolmiopelto jää kesannolle,että saadaan murhattua kaikki rikkaruohot, grrrr. Ajatella, miten monta tuntia multa säästyy kitkemiseltä!

Kukkapenkkiä on kitketty ja peitetty nurmikatteella. Nyt se alkaa muutenkin näyttää kivemmalta, kun kasvu on hyvässä vauhdissa.

Pionit ovat täydessä kukinnassa.

Ja tulppaanikin vielä kukkii.

Luonnon luoma vastaväriasetelma. Liila(sininen)
akileija ja kirkkaan keltainen hämähäkki. Hieno hämis!

Peruskukkakuva söpöläisestä belliksestä.

Sitten yksi ihan upouusi juttu:

Meille on siis ihan näinä päivinä tulossa kaksi ranskanluppaa <3
Tänään olen paukutellut satoja ja satoja niittejä verkkoon. Kohta alkaa olla valmista! Mökin maalaus ja eristäminen tehdään kesän aikana, sillä ei onneks ole kiire.

Että sellasia hommia täällä! Ehkä on ihan hyvä, että huomenna sataa vettä, niin voi hetkeksi oikaista itsensä käsitöiden keskelle.

Kesäv(f)iltti

Sunnuntaina oli sellanen päivä, että piti saada valmista, hinnalla millä hyvänsä. Mentiin siis kovaa ja korkeelta - tai oikeastaan sieltä, mistä aita on matalin ja lopputulos on sen kaltainen. Oliskohan yksikään risteys osunut kohdilleen. Mutta ei ollut tällä kertaa sellanen pakkokaan. Eikä ollut niin väliksi myöskään kankaiden kanssa. Kunhan siitä tulisi tilkkupeitto, jonka kääntöpuolella on ruskea vanha fleece.

Tänään sitten peitto oli kesäiltaa viettämässä.

Ensin puistojumpassa.

Sitten rannalla (ts. pikainen talviturkin heitto).

Sade säestää kesäiltaa ja mittari näyttää 13 astetta, mutta silti on kesäkuu ja se on ihanaa!

Mosaiikkipurkit basilikalla

Opettajille annettujen kiitoslahjojen itsetehty osuus sisälsi tänä vuonna tällaiset.

Lasimosaiikit on siis ensin liimattu Erikeepperillä ja kuivuttuaan vedetty laasti kaiken yli. Kivaa puuhaa ja aika hyvät hyötylahjat näistä meidän mielestä tuli.

Nyt roikkuu

Uskomattoman epäesteettisellä tavalla sain nyt vihdoin tämän lampunvarjostimen roikkumaan paikoilleen. Rautalankaviritelmät eivät kestä katseita, mutta en anna sen häiritä. Ei ollut helpoin homma, joten olen tyytyväinen, että lamppu yleensäkin on nyt valmis.

Iltavalaistuksessa oudon värisenä.

Kyl tykkään!

Toivottavasti kaikilla koululaisperheillä oli hieno päivä tänään, meillä ainakin!
Kivaa kesää koululaiset!

Ruuhkaa sohvalla

Nyt vois olla se hetki, kun haluis siirtää sisälle kuulumattomat asiat ulos ja istahtaa ihan itse sohvalle.

 Mutta ei. Vielä on öisin niin viileää verannallakin, että raasu-asteella olevat tomaatit tuskin siitä pitäisivät.

Jotenkin tuntuu, että onko mulla taas tässä kasvussa jotain vikaa. Hidasta on ja laihuliineja kaikki. Tosin taidan olla myöhässä lannoituksen kanssa. Eilen annoinkin herkullista veteen liotettua kanankakkaa heille ennen ihmisväen iltapalaa. Kumpikaan pienistä landepaukuista ei huomannut mitään hajuhaittaa, hah.

Ja sitten ei muuta kun kasvamaan!

Kukkalamppu

...tai melkein. Nyt se on vasta työtä vailla oleva varjostin.
 

Mutta onneksi edes se, koska jännitti kyllä, että tuleeko tästä sittenkin ehkä kesähame. Onneks homma onnistui yllättävän hyvin, itseasiassa ongelmitta. Ongelma tuli eteen vasta nyt, kun varjostin on valmis: en löydä enkä keksi systeemiä, millä saisin kaunokaiseni paikoilleen. Haluisin liittää tämän vanhaan hissivaloon, mutta...mahdotonta. En myöskään löydä vanhaa, purkukuntoista, mitat täyttävää valaisinta. Oooooh, mikä nyt eteen?! Haluaisin niin kovasti tämän jo käyttöön, koska taitaa sopia aika hyvin meidän keittiöön.

Eipä auta, kun jatkaa etsintöjä ja pohdintoja. Ehkä suuntaan seuraavaksi rautakauppaan...

Hurraa Ä I D I T !

Ihanaa päivää kaikille ja erityisesti äideille!

Koska lapset ovat jo vetäytyneet omiin leikkeihinsä uurastettuaan aamun valmistelujen parissa ja äitiä hemmotellen, niin minäpä istahdan hetkeksi blogin ääreen.

Täällä on taiteiltu viime päivät oikein urakalla. Lapset tekivät mummille ja mummolle taulut äitienpäivälahjaksi.

Sattumoisin sain itsekin tänään lahjaksi taideteoksen. Tuoreiden valkovuokkien, neilikoiden, ruusujen ja morsiushunnun lisäksi keittiössä ilahduttaa hehkeä tulppaanityö.

Lahjoja ja kortteja.

Meidän keittiön seinä on jo ihan täynnä lasten upeita töitä,

 joten tästä tulppaanitaulusta taitaa lähteä uusi kierros jonnekin muualle.


Ps. Loppukevennyksenä kerrottakoon, että innoistuin itsekin piirtelemään lasten kanssa. No, eiks tästä tullut ihan hieno. Ja aikuisten kynähommathan on kuulemma uusi huippusuosittu ilmiö. Oli kyllä hauskaa!

Nauttikaahan äidit kaikesta! <3

Kortteja

Hypnoottista kasvatusta

On se omituista, miten koukuttavia voivat pienet taimienalut olla. Siis että aikuinen ihminen ravaa niitä silmäilemässä lukemattomia kertoja päivässä. Istuu viereen ja katselee (tuijottaa) yksi kerrallaan. Ja puhaltelee tietenkin, että luihut taimet vahvistuvat. Kummaa meininkiä.

Mutta ne kasvaa silmissä. Se hetki on lyhyt ja hieno, sitä ei voi missata. 

Niiiin pieni.

Vähän varttuneemmat.

Lasten istutuksia.

  

Ihan samoin, kun pihalla sitä pyörii ympyrää ja ihastelee, että on ne vaan hienoja ne tulppaanien alut ja sammaleen sisältä pilkistävät idänsinililjat.

Nämä ovat tulossa ekaa kertaa, kait näistä tulppaaneja tulee.
Muistaakseni sellaisia istuttelin viime vuonna. Jännää!

Ja jos uudelleen kävelee, niin saattaa huomata jotain, mitä ei äsken vielä nähnyt. Joten sitä sit kävelee...ja kävelee...ja kävelee.

Se on sitä...kevättä <3

Pääkallokeleille

Kevät alkaa olla nurkilla, mutta onneksi seuraavia talvia on tuloillaan tuota pikaa. Sain nimittäin vasta nyt valmiiksi sydäntalven aikaan aloittamani huivin. Mutta toisaalta, en olis ihan varma, etteikö tälle tulis vieläkin käyttöä. Se kuuluisa vähäluminen Suomen kesä...ja varsinkin vappu.

 
Ohje oli tosi selkokielinen, joten vaikka huivi vaikutti monimutkaiselle, niin ohjeen mukaan rauhallisesti edeten homma sujui nätisti. Ohje täältä. Muutama ajatusmoka johti vaatimattomiin virheisiin, jotka poislukien tästä tuli suorastaan hyvä.

Lankana sama kun näissä asuun sopivissa kämmekkäissäkin eli 100% merinovilla. Koukuksi valitsin normaalia suuremman - ts. 3,5mm -, että tulee pehmeä.

Ihana pääsiäisloma jatkuu vielä hetken ja seuraavan virkkuuprojektin idea pyristelee väkisin esiin velvollisuuksien takaa. Pitäiskö...

Nauttikaa olostanne!

Piristävää pääsiäistä!

Pullllleat pajunkissat saivat tänä vuonna peruskoristeiden lisäksi kaverikseen pikkuviirejä. 

Mukavaa matkaa kaikille noidille, jotka tänä viikonloppuna radalle suuntaavat!

 

Sunnuntai-puuhia

Harmillista, että meiltä vietiin tunti tästä päivästä! Niin paljon olis kivaa tekemistä.

Mutta ollaan tässä jo jonkin verran ehditty.

Kevätkylvöt on aloitettu kylpyhuoneen lattialla. Multaan meni ainakin erilaisia tomaatteja, laventelia, basilikaa, rosmariinia ja määrittelemätön setti kesäkukkia pikkumimmien toimesta.

Samalla istutin pari pelargonian pistokasta.

Naapurin mummolle tehtiin taas ihanasta Sculpeyn Ultra Light -massasta helmiä ja kasattiin niistä maalaamisen jälkeen kaulakoru.

 

Nyt olis jäljellä vielä ainakin lahjan toimitus ja pajunoksien hakureissu. Voisko huomennakin olla sunnuntai?!

Pakko nähdä kevät!

Ihan väkisin puskee kukkaa, vaikka hädintuskin on herännyt talviunilta. Ilahduttavan sinnikästä!

 

Ja pistokkaatkin ovat kasvattaneet jo juuria vesilasin täyteen. Huomenna onkin tiedossa monenlaisia multahommia...

Kortteja

Käsityörintamalla edistyy asiat hyvin hitaasti, voih. Tähän väliin muutama kortti, ettei blogi ihan nukahda.

Tähtöisiä vaan

Työkaverilla on ihan hullun suloiset pienet pojat ja poikien huone kaipasi kuulemma tähtikoristeita. Niitäpä sitten tähtisilmät mielessäni virkkailin Prinsessajuttu-blogin ohjeen pohjalta. Lyhensin sakarasta yhden ketjusilmukan ja ekan piilosilmukan. Pelkäsin vähän, että roikkuessaan kääntyvät helpommin kippuralle, jos ovat pidemmät. Toivottavasti nämä ei käpristy ilman tärkkäystä.

Lankana on TeeTeen puuvillalanka Hilla kaksinkerroin ja koukku 4,5mm.

Eipä muuta tällä erää.
Seuraavaksi ehkä jotain jännittävästä huivista...

Nalle Karhunen

Koska aikuisilla on yleensä ihan liian vähän tai ei ollenkaan pehmoja, virkkasin äidilleni lahjaksi pienen rutisteltavan pörrönallen. Ohjeessa nallukka oli niin söpö. Mun versiosta tuli ihan surkea, vino ja kiero. Ei lainkaan saajansa kaltainen. Mutta onneksi saaja on valtavan empaattinen, niin eiköhän tämä nalle-parka huomiota saa.

Ohje Dropsilta, täältä.

Pörrölanka (Sirdar Snuggly, Snowflake chunky) oli ihan hirveää virkattavaa. Sille langetan syyllisyyden epämuodostumista, koska lankaan hävisi kaikki silmukat. Ei kiva. Höh.