...tai melkein. Nyt se on vasta työtä vailla oleva varjostin.
Mutta onneksi edes se, koska jännitti kyllä, että tuleeko tästä sittenkin ehkä kesähame. Onneks homma onnistui yllättävän hyvin, itseasiassa ongelmitta. Ongelma tuli eteen vasta nyt, kun varjostin on valmis: en löydä enkä keksi systeemiä, millä saisin kaunokaiseni paikoilleen. Haluisin liittää tämän vanhaan hissivaloon, mutta...mahdotonta. En myöskään löydä vanhaa, purkukuntoista, mitat täyttävää valaisinta. Oooooh, mikä nyt eteen?! Haluaisin niin kovasti tämän jo käyttöön, koska taitaa sopia aika hyvin meidän keittiöön.
Eipä auta, kun jatkaa etsintöjä ja pohdintoja. Ehkä suuntaan seuraavaksi rautakauppaan...
Voi mikä ihanuus! Kiitos kun jätit kommentin blogiini, niin osasin tulla käymään. Jään selailemaan, mitä muuta ihanaa virkattua täällä on. Tsemppiä talon tyhjentämiseen, muistot pysyvät aina <3
VastaaPoistaKiitos ja kiva, kun tulit kurkkimaan blogiini :) Ja tuota runoasi luen vielä monta kertaa...
PoistaNyt roikkuu kukkalamppu vihdoin paikallaan. Nätti se on :)