Kauhea kanamainen kori

Nyt alkaa tämän talouden ensimmäiset petivaatteet hajoilla. Mun kapiokirstussa omaan kotiin matkannut pussilakana ratkesi, joten nyt tässä leikkelyn vimmassa silppusin sen ja virkkasin siitä muiston säilyttämiseksi korin.

Ehkä se olis kuitenkin ollut kauniimpi muisto kaapissa rikkinäisenä, viikattuna... Korista tuli nimittäin kauhea. Mutta täytyyhän epäonnistumisetkin esitellä, niin pysyy meininki rehellisenä. 

Kude ja koukku ovat tässä aivan toisiinsa epäsopivat, joten rei'istä paistaa läpi. Mulla tuli tästä mieleen kynitty kana. Siis sellanen naku, jolla törröttää vaan siellä täällä karkeita haituvia.

Kiinnittäkää huomionne mieluummin kukkaan. Sekin on virkattu kankaanjämistä leikatusta kuteesta ja on vähän nätimpi, vaikkei tuosta kovin erotukaan.

 

 Kaikesta huolimatta rumilus saa nyt jäädä tuohon lankakoriksi. 

Eikä se luonnossa ole ihan noin verkkoinen...