Viledan tuho

Taannoin tässä suoritin päivittäisen vierailuni loistavassa Tumput Suorina -blogissa, niin Sallahan se oli laittanut näytille upeat bambu-rätit houkuttelevien suositusten kera. Olihan se sitten ihan selvä, että mä haluun kans. No eilen kävin ostamassa lankaa, jossa on 80 % bambua ja 20 % merinovillaa. On niiiin pehmosta kyllä, että ei karheat kädet paljoo rahise. Muutenkin rätin tekeminen oli nautinnollista. Tosin en ehkä ihan hirveesti innostu tosta liukuvärjäyksestä. Ja etenkin sinisen värin kohdalla tuli sellanen jännittynyt tunne, että yök loppuis jo. Ja sit kun tuli taas muiden värien vuoro, niin saattoi rentoutua. Et silmiin kyllä pistää toi sininen, mutta ei sitä oikein voinut pätkiä poiskaan. Muutenhan värit oli ihan kohdillaan.

Pinnan suhteen mietin pitkään, että minkälaisen oikein tekisin. Ei sais olla liian tiivis, että kuivuu edes kerran vuorokaudessa eikä sais olla liian harva, ettei ole ihan ryhditön. No sittenhän sattui Koukussa-kirjasta silmään V-silmukka, jota aloin kokeilla ja siinä se oli, täydellinen kuosi rätille, ainakin luullakseni. Kas tässä kuvamateriaalia.

  

 

Kuivumiskokemusta mulla ei nyt sitten vielä ole, juhlallinen käyttöönotto on juuri suoritettu. Mutta kävi miten kävi, niin tämä rätti on tullut jäädäkseen ja lisää on jo tulossa.