Oli niin ihanaa tehdä noita pylväitä tuhatkaupalla, että innostuin tekemään vähän ylimääräisiäkin...
Tota kupruilua oli havaittavissa jo ensimetreillä, mutta silmukkaluvut täsmäsivät joka kerroksen jälkeen. Jatkoin siis vaan luottavaisena tekemistä ja hyvältä vaikutti. Loppua kohden ohjeiden tekijäkin oli hyytynyt ja kerrosten silmukkalukuja ei enää ohjeessa ilmoitettu. Hetken kyllä mietin, että helpolla laskutoimituksella tuonkin asian selvittäisi. Mutta silmukka sinne ja toinen tänne...
Sen seurauksena sitten alkoi pikkuhiljaa lisääntyä toi lepatus. Aattelin, että suoristuu se ihan varmasti ja otin pari silmukkaa poiskin. Kun ei alkanut suoristua, oli jo liian myöhäistä alkaa purkamaan. Musta ei ole siihen, että purkaisin monen tunnin työn, mieluummin sitä kärsii nahoissaan. Tyhmästä päästä tulee ruma matto.
Ja sitten vielä sekin, että matto on liian pieni (sekä liian iso). Tämä johtuu siitä, että mulla oli käytössä MINIontelokude, joka taasen selittää senkin, että menekki oli vain puolet ilmoitetusta: kevyempi kude --> enemmän metrejä. Niin, ja PIENEMPI matto. Ei lähellekään 130 cm. Kuitenkin liikaa ollakseen vaikka vessan matto.
Sen lisäksi, että koko ei ole sopiva mihinkään, en edes tykkää enää koko matosta.
Ei mennyt ihan putkeen. Ei.
Se on soma! Jos nyt vähän kupruilee niin haittaakse paljoo. Hienot kuviot. Kyllä sä jotain käyttöä sille keksit. Ja jos et, niin koulun rekvisiittavarastoon saa tuoda kaikkee mahdollista! Se on hyvä loppusijoituspaikka :)
VastaaPoista