Käsityöyö

Mihinköhän mun käsityötunnit on kadonneet viime aikoina...Ainakin marjametsään - mikä on hyvä juttu ilman muuta. Polttopuihin - hyvä juttu sekin. Muutaman pylvään verran lenkkeilyyn - näin pitääkin olla. Lusmuiluun...? En ainakaan myönnä. Kotitöistä en edes viitsi mainita, saati lasten ajasta, joka tietysti on oikeutetusti kaikkien käsitöiden edellemenijä. 

Siinähän ne päivät sitten meni, joten lauantainvastainen yö oli uhrattava taas viime tingan nimissä. 

Ompelin ja virkkasin. Oli oikeestaan ihan kivaakin, mutta muutama purettu sauma harmitti. Tulipahan kuitenkin katsottua samalla taivaalle klo 1, että jos näkyis revontulia. Mutta ei sentään näkynyt, höh. 

Yön aikana valmistuivat siis sydänaiheinen virkattu nukkevauvan peitto (ohje täältä), lämmikkeeksi vauvalle noin 30 vuotta vanhoihin Brion vaunuihin. Kääntöpuolelle ompelin suunnilleen saman aikakauden mahtavaa Pupu Tupuna -kangasta. "Uijjjjuuuuii", sanoi ihana 2v, kun peitteli vauvansa päiväunille.

Meikkipussin sai 14v. kaunotar. Kuva paljastaa ikävästi, että pitsi tuli vinoon, mutta en oikein osannut tosta stressata, kun kokonaisuus kuitenkin oli ihan onnistunut. Ohjeen tähän pussukkaan löysin täältä. Kiva ohje ja siisti lopputulos tulee tuolla tyylillä. 

Pussukka oli muuten tehty vanhasta topista. Pitäis muistaa enemmän hyödyntää vanhoja vaatteita kaikissa pikkuompeluksissa.

Tänään sitten tiedossa edelleenkin niitä puuhommia sekä metsäilyä. Jospa sais taas lisää puolukkahilloa ainakin.

Sekoitin pellolta tulleet muutamat
kesäkurpitsat puolukoiden kanssa.

Oikein mukavaa sunnuntaita!