Tämäkin projekti on muhinut pöydän alla jo iäisyyksiä. Nyt löytyi sitten puuttuva palanen ja hurautin pikkusiskon päiväpeiton valmiiksi.
 |
| Oho, jäi vähän ryppyiseksi. |
 |
| Toinen puoli on kokonaisuudessaan romanttisen ruskea, sydämellinen. |
Pääasiassa tämä oli mukavaa kaahailua pitkin pitkiä saumoja, mutta viimeistelyhommat oli kyllä hartioiden kiristystä. Peitto on kooltaan noin 150x240, joten ompelin suosiolla lattialla = valtavan huono ergonomia. Ja tuon muffinssinauhan ompeleminen jälkikäteen oli tyhmyyden huippu. Mutta ideana ommella jälkikäteen oli siis se, että samalla kiinnittyy vanu pitkältä matkalta.
 |
| Ruuhkaa on. |
Seuraavan kimppuun sitten, kun pää taas kääntyy normaalisti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti