Päiväpeitto numero 1

Tämäkin projekti on muhinut pöydän alla jo iäisyyksiä. Nyt löytyi sitten puuttuva palanen ja hurautin pikkusiskon päiväpeiton valmiiksi.

Oho, jäi vähän ryppyiseksi.

Toinen puoli on kokonaisuudessaan
romanttisen ruskea, sydämellinen.

Pääasiassa tämä oli mukavaa kaahailua pitkin pitkiä saumoja, mutta viimeistelyhommat oli kyllä hartioiden kiristystä. Peitto on kooltaan noin 150x240, joten ompelin suosiolla lattialla = valtavan huono ergonomia. Ja tuon muffinssinauhan ompeleminen jälkikäteen oli tyhmyyden huippu. Mutta ideana ommella jälkikäteen oli siis se, että samalla kiinnittyy vanu pitkältä matkalta.

Ruuhkaa on.

Seuraavan kimppuun sitten, kun pää taas kääntyy normaalisti...

Pikkutuunauksia ja haaveita

Kyllä on taas tullut ohjeita selattua netistä tuntitolkulla. Välillä menee hermot koko nettiin, kun tuntuu, että aina jää löytymättä just se täydellinen ohje, mitä kaipaisi. Mutta yleensä sentään jotain korvaavaa löytyy.

Tällaisen ohjeen mukaan virkkasin yksivärisiin tylsiin ale-mekkoihin vähän jotain kaunistusta.

Ja mustaan paitaan liihotteli keltainen perhonen kukan kera.

Tämä perhonen on tuttu kesämobilesta. Ohje löytyy täältä.  (Ohjeesta puuttuu yksi pylvässetti kohdasta: 2. krs .......3pp seur. kaareen --> tämän jälkeen puuttuu ohjeesta 3p.)

Viikonlopun aikana on iskenyt vimma virkata ihan mulle itselle jotain kivaa kevät-/kesävaatetta. Siinäkin hommassa vierähti valtavasti aikaa ja kaikenlaisia ihanuuksia löysin, mutta toteutettavien kansioon ne eivät päässeet. Esim. tämä liivi olis mahtava, mutta ei noin ylimalkaiset ohjeet riitä mulle. Pitää taas tyytyä vähempään...Saas nähdä, miten käy.



 

Virkatut pitsipolvisukat "Rocky road"

Kyllä vain, nimensä mukaisesti vähän oli kivinen tämä tie.

Jouduin purkamaan ja soveltamaan, silmukkamäärät eivät olleet edes sinnepäin kohdillaan ja kantapään kanssa menin aivan omaa rataa. Onneksi tein taas kahta sukkaa kerrallaan, niin sain sitä mukaa tehtyä samat säädöt (virheet) toiseenkin sukkaan. Ja lopulta kuitenkin sukat niistä tuli. Eikä mitkä tahansa sukat, vaan mun ekat virkatut villasukat (tossuja ei lasketa).

Muutamista vaikeuksista huolimatta näitä oli hurjan kiva tehdä. Tolla yksinkertaisella kuviolla rakentui melkein koko sukka, joten ei ollut ohjeen kyyläämistä vaan rentoa menemistä.
Lankana on (ikivanha käyttöä odottanut oudon värinen) Lanetin Superwash (100% merinovilla) ja koukkuna 2,5mm.

Ohje täältä.

Dropsin sivuilla on muitakin sukkia tällä samalla idealla. Ehkä tokalla kerralla vois mennä jo paremmin ja selviäis, miten se kantapää oikeesti olis tarkoitus tehdä. Samaista lankaa odottelee vielä vaaleana, jota en tähän kokeilupariin uskaltanut käyttää, eli taidan arjen aloittelun ohella pistää seuraavat tuloilleen.

Rentoa arkeen paluuta!

Lumilyhdyn tyyppinen

Voi, miten kaunis asia onkaan lumilyhty ja miten harvoin niitä nykyään näkee. Lienee jäälyhty tullut kärsimättömien ja kiireisten elämään lumilyhdyn tilalle (ehkä lumitilanteellakin on vaikutuksensa). Onneks virkkaamalla voi yrittää asiaa korjata. Koitin väsätä tällaista, mutta en ihan tohon päässyt. En tiedä, miten noi pallot sais pallomaisemmiksi. Ehkä pitää tilata toi ohje.

Mutta ihan nätti tämäkin on kuitenkin.

Ompelupiiri

Eilen saimme nauttia taas yhdestä varsin mukavasta ja verkkaisesta kotipäivästä. Siihen sisältyi mm. ompelutuokio lasten kanssa. Pienemmän tytön kanssa kaivoimme hyllystä ihan hävettävän kauan siellä muhineen "puolivalmiste"bambi-ompeluksen ja teimme sen yhteistyöllä valmiiksi.

On se sievä!

Aivan hurjan tarkka ompelija.

Isosisko piirtelee pehmolelun kaavoja.

 

Antaa sataa vaan, kyllä täällä viihdytään silti!

Karvainen kauluri vaan

Viimetalvinen ohut kauluri ei enää palvele, joten tein pikaisen uuden.

Virkkasin kasin koukulla Novitan Roseeta ja Sandnes Garnin Babyullia päällekkäin, ihan vaan pylväitä silmukan takareunasta. Oli nopeeta ja tulihan siitä muhkea ja lämmin. Haittapuolena suuhun ajautuvat karvat.