Ikkunassa näin sitten ihanan väripläjäyksen, jonka tajusin kyllä heti olevan vähän omituinen valinta. Ei mitenkään herkkä ja kaunis, varmaan jotenkin lapsellinenkin. Ja kaiken lisäksi hillittyjen ja luonnonläheisten verhojen rinnalle. Mutta halusin sen silti. Aurinko paistoi (erikoinen hetki) niin hienosti värien läpi. Ja ehkä ideana oli nyt saada vähän suurempaa kontrastia.
Kankaassa oli harmillisesti yksi väri, joka oli yök, mutta onneks se oli kätevästi sijoitettu ja sen poisleikkaaminen sopi mun suunnitelmaan oikein hyvin. Sininen sai siis lähteä.
Tein ihan vaan perusverhot, oikeastaan vähän niinku paneeliverhot, kun ovat ihan kapeat vaan. Sitten hieman hämilläni ripustin ne hempeiden heinä-verhojen kaveriksi. Hmmm, jotenkin oudot, mut jotenkin kivat. Ja voihan noi heinät ottaa pois, jos haluaa.
Ennen:
Jotenkin nää on tuntunut vähän aneemisilta. Ps. Upea lammas on mun siskon tekemä! |
Jälkeen:
Ja toisessa ikkunassa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti