Kortteja

Taitavat olla viime kesältä...

Kortteja

Viime vuoden vikat.

Joskus oli joulu

Hiihtoloman hiljaisuudessa ja illan rauhassa irtosikin sopiva hetki laittaa joulujuttuja blogiin. Mutta koska siitä on ihan kohta jo kaksi kuukautta, niin menköön vähäisillä fiilistelyillä. Sen verran voi tokaista, että varsin ihana joulu oli <3

Lahjojen tekeminen oli lähinnä pientä, vaatimatonta näpertelyä.

Virkattu joulusukka sydänkoristeella.

Virkatut lumihiutaleet on aina kivoja.

Joulusaippuaa tehtiin iso kasa lahjoiksi ja itsellekin. 

Soijakynttilöitä valettiin paaaaljon.

 Unisieppareita näpersin kaksin kappalein lapsukaisille.

 Syötäviä tehtiin lahjoiksi ja ihan liikaa myös itselle.

Heppatallin opeille tehtiin suklaatikkarit.

Voi kun muistais tän ohjeen...oli hyvää leipää.

Laku- ja hedelmäfudgea. Niin herkkua!

Sellasta.

Ja jos jouluna oli synkkää ja lumetonta, niin nyt sitä ei enää muistella, koska:

Parasta!

Puolen vuoden jälkeen

Perinteinen marraskuun äänenmenetys uhkaa. Olen uhmannut sitä päivästä toiseen salilla ja koittanut huuhdella sitä hiellä. Ihan täysin ei ole toiminut. Tälle illalle oli sitten suunniteltava jotain muuta eli lepoa.

Viime viikolla tullut jouluinen Suuri Käsityö -lehti on ollut siitä asti auki virkkausohjeiden kohdalta. Nyt sitten tuli sellainen puuska joutenolon kourissa, että tartuin pitkästä aikaa virkkuukoukkuun. Voi miten pieneltä se tuntui käsissä. Hieno lanka tarttuu karheisiin käsiin. En edes tiedä, osaanko enää. Entä kestääkö hermot...No, sen näkee illan edetessä. 

Jos virkkaus käy liian rauhalliseksi, odottaa käsityölehden alla Jukka Rajalan Käsilläseisonta-kirja. Näillä taittuu ilta mukavasti ja toivottavasti myös kröhä.

Metallit vaihtoon

Tässä puolentoista vuoden ajan on virkkaamiset jääneet yhä vähemmälle ja vähemmälle. Viimeksi olen virkannut kunnolla joskus pääsiäisen tienoilla. Virkkuukoukun sijaan tartun mieluummin painonnostotankoon, kahvakuulaan, rekkitankoon tai vaikka hyppynaruun. Aikaa ja kehoa syö ja ravitsee siis urheilu. Ja tässä iässä myös sen kestämiseksi suoritettava jälkihuolto. Ja koska virkkaaminen ei asentonsa vuoksikaan ole ihan parasta mahdollista kehonhuoltoa, niin haikeana tiedotan jääväni toistaiseksi eläkkeelle virkkaajana. Kenties jälkipolvi lähitulevaisuudessa käy lankavarastojeni kimppuun.

Virkkauspostauksia ei siis ole tiedossa, mutta muuta mukavaahan elämä on pullollaan! Niistä edelleenkin silloin tällöin tänne juttuja dokumentoin.

Kesäpäivä alkaa olla lämmin, joten salin kautta rannalle! Ihanaa päivää kaikille! 

Vihdoin Juhannusruusua

Jos joku on ollut pitkän linjan projekti, niin tämä keittiön pienen seinän tapetointi. Miten voikin mennä jahkaillessa niin kauan. No, tapetti oli sen verran hintava ja muutenkaan ei viitsis tehdä työtä, joka lopulta meneekin pilalle, niin piti vähän tutkia, että miten päälletapetointi mahtaisi onnistua. Ja onnistuihan se lopulta hyvin! Lukuunottamatta pieniä rouvan aikaansaamia virheitä.

Ennen tapetointia hioin reiät mataliksi ja esiliisteröin seinän. Samalla paikkasin reikien kohdat sanomalehdenpalasilla. Liisterinä käytin vehnäjauho+vesi -seosta. Netissä monet tuskailevat vehnäjauhon paakkuuntumisen kanssa, mutta - kuten marjakiisselinkin suurusteen kanssa - vehnäjauhot kannattaa sekoittaa suoraan kylmään veteen. Tein myös yleisistä ohjeista hieman paksumman version eli 1:8.

Ennen ja jälkeen.

Tapetti on Tapettitalon Juhannusruusu-mallistoa ja ostettu täältä. Tapetti kuuluu 1920-luvun tyyliin eli vähän nyt fuskasin, kun tämä talo on rakennettu vasta 1950. Mutta oli niin nätti.

Nyt on kivempi taas huseerata keittiössä!

Mustan valkoinen puoli

Kaikessa tuppaa aina olemaan positiivinenkin puolensa. Ihme kyllä, myös urheilun ikävien sivuvaikutusten seurauksena langetetussa sairaslomassa. Oikea käsi roikkui flegmaattisena kehossa - luojan kiitos suht oikealla paikallaan sentään - mutta vasen toimii onneksi kuten vasenkätisellä aiemminkin. Akuutin vaiheen ohi mentyä sain pikkuhiljaa valmiiksi pieniä sisustusjuttuja.

Takkahuoneesta keväällä poistetusta kirjahyllystä säästettiin alaosa ja siitä tulikin keittiöön aikas kiva senkki. Olipa onni, että olin juuri anopin luona nähnyt tämän vinkin lehdessä (Kotivinkki muistaakseni), koska itse en tällaista olisi tullut ajatelleeksi.

Before

After

Patjaan sattui löytymään Eurokankaasta hyvinkin nopealla etsimisellä kangas, josta heti sanoin: "toi!". Ihan meidän värit. (Taannoin keittiön mattomme oli tämän kanssa identtinen, mutta harmi, ettei sen värit kestäneet käsinpesua.)

Kaverina tässä siis tietenkin taas kalkkimaali. Lipasto muuten lienee juurikin maalipurkissa varoiteltu 30- tai 40-lukulainen, koska jotain siitä puski läpi/maali muuttui vähän kellertäväksi. Eipä se täydellinen ole muutenkaan, mutta riittävän täydellinen koloonsa. Tykkään!!!

Saiputtaa

Tänä keväänä me tehtiin opettajille lahjaksi koivusaippuat.

Ensin kerättiin lehdet ja sulatettiin askartelukaupasta ostettu saippuamassa. Massan sekaan lisäsin vähän sitruunan eteeristä öljyä tuomaan tuoksua koivun rinnalle.

Sitten valutettiin sulasta massasta puolet vuokaan ja aseteltiin lehdet päälle.

Tässä välissä olis varmaan pitänyt odotella vähän kauemmin, että massa kuivuu ja lehdet kiinnittyvät siihen, koska lisättyämme loput massasta, lehdet nousivat aikalailla pintaan.

Mutta kauniita niistä tuli!

Harmi vaan, että vihreä väri ja saippuan kirkkaus ei säilynyt kovin kauaa, vaan lehdet tummuivat rusehtaviksi ja massa vähän sameni. Onneksi lahjat annettiin pian, jolloin ne olivat vielä keväisen heleät.

Otettiin kotiinkin yksi käyttöön ja se sopi oikein hyvin vihdan kaveriksi juhannussaunassa.

Kesäpuuhia

Viime viikonloppu oli se ihan oikea ensimmäinen kesäviikonloppu. Silloin päästiin pellolle mylläämään ja käytiin puutarhakaupassa ihan kesähepenissä. Istutettiin kukkia ja käytiin (lapset ja mummi, en minä) heittämässä talviturkit. 
Ai niin ja tein ekan kerran itse jäätelöä! 

Pellolle laitettiin tällä erää perunoita, papuja, pinaattia, kurkkuja sekä muistaakseni 48 kappaletta Daalioita. Ne kasvaa pellon perällä vieden toivottavasti tilan ja kasvumahdollisuudet rikkaruohoilta.
Pavuille laitoin jo valmiiksi heinäseipäät. Saavat luvan kasvaa nyt sitten.

Muutamat kesäkukat laitettiin sinne tänne.

Tomaatit kasvaa ja pienenä aavistuksena olis, että ehkä niistä tulee tänä vuonna paremmat kuin viime vuonna. Yritys on ainakin kova.

Tässä me ollaan tomaattien kanssa nauttimassa aamuauringosta tänä aamuna.

Itsetehtyyn jäätelöön laitoin kondensoidun maidon lisäksi kaikkea maitopohjaista mitä kaapista löytyi. Kermaa oli vain murto-osa, mutta runsaalla vaniljasokerin annostuksella tästä tuli kyllä tosi hyvää!

Ja esikoinen teki vielä suklaakarkkikeksejä kaveriksi, niin kyllä oli oivalliset lätkämatsiherkut meillä.

Tänään suunnitteilla oli jatkaa hommia mm. pellolla, mutta päädyinkin ottamaan enemmän levon ja nautinnon kannalta. Verannalla nautittiin päiväkahvit hyvän seuran kera ja käytiin taas rannallakin. Ehtiihän ne työt tehdä vaikka huomennakin...