torstai 29. joulukuuta 2016

Leivän mahti


Onneksi meillä on iso ja mukava keittiö. Olen nimittäin taas huomannut, että siellä tulee vietettyä aikaa luultavasti kaikista eniten. Joulun vapailla varsinkin on ihanaa leipoa kaikessa rauhassa.

Enpä nyt kaikkea ole kuvannut eikä ole tarviskaan, mutta yhden hauskan leipäohjeen ajattelin linkittää. Gluteenitonta leipäohjetta etsiessäni törmäsin ohjeeseen, jonka nimi on kohtuullisen houkutteleva: Elämän mullistava leipä. Tietenkin halusin mullistusta, joten tällainen tuli meidän joulupöytään.


No niin, ja sitten kun käytte katsomassa tuon ohjeen, niin huomaatte heti, että mun leipä on erilainen. Eli tein vähän soveltaen ja lisäsin jopa gluteenittomia jauhoja sekaan. Mutta kyllä tämä hyvää oli! Täytyy vielä ostaa seuraavaksi kaikki tarvittavat ainekset ja tehdä ihan ohjeen mukaan.
Ohje täältä

Taateleita rakastavalle lapsukaiselleni tein taatelileivän. Se onnistui oikein hyvin.


Taateleita inhoavalle - ja karpaloita rakastavalle - toiselle lapsukaiselleni tein tosi karpaloisia sämpylöitä.


Käytin sämpylöissä vaan puolet ohjeen hiivamäärästä, niin ovat vähän lituskampia. Mutta mun mielestä parempi niin.

Nams.









Pieniä joulujuttuja

Joulu meni, mutta hyvät muistot jäivät!

Viime jouluna jo haaveilin pitsipallon virkkaamisesta. Jotenkin vaan se ohjeen etsiminen ei onnistunut. Nyt löytyi ihana ohje ja oikein suomenkielisiltä sivuilta. Pitsipallon ohje täältä.

Näitä on kyllä ollut niin mukava virkkailla ja edelleen on pari palloa työn alla.




Muita virkkailuja ei tullutkaan tällä kertaa tehtyä lahjaksi. Mutta jotain pientä omatekemää kuitenkin pallojen lisäksi:

Suvun pienimmälle ompelin lahjaksi nukenvaatteita. (Älkää välittäkö silmäpuolesta vauvasta.)


Paitaan virkkasin koristeeksi lumihiutaleen.

Nukenvaatteiden ohje on Suuresta Käsityölehdestä ja lumihiutaleisiin mulla on oikein oma kirja, jossa on 100 erilaista ohjetta <3 Kirjan nimi siis juurikin 100 virkattua lumihiutaletta.

Äiti on tuikkujen suurkuluttaja, joten oli pakko tehdä hänelle lahjaksi terveellisiä soijatuikkuja. Näitä on jotenkin meditatiivista tehdä. Siinä ei voi muuta kuin olla rauhallinen. Ensin sulattaa puuhellalla soijavahan. Sitten kaiken keskittymisen peliin laittaen kaataa kattilasta vahan tuikkukippoihin. Sen jälkeen tuijottaa kuumaa vahaa ja tarkkailee, milloin se alkaa jäähtyä, että saa sydämen paikoilleen. Sydänlanka pitää painaa sopivasti, mutta ei liian kovaa kipon pohjaan. Sitten voi taas hengittää.


Lapset naruilivat muutamille lähimmäisille lahjaksi joulukuusenkoristeen.


Tänä vuonna ostin lahjapaperiksi valkoista voimapaperia. Se oli ihanaa, mutta niin läpinäkyvää, että kolme rullaa hupeni hyvin äkkiä.


Vanhempieni lahjoihin virkkasin tähdet koristeiksi. 


Olipa sinne omankin kuusen alle ilmaantunut lahjoja.




Ihanan valoisaa pimeyden jatkoa kaikille!




lauantai 24. joulukuuta 2016

Ihastuttavaa Joulua!



Lämpöä ja nautintoa!
Kaikkea!